Elinympäristö

"Luova ajattelu saattaa merkitä vain sen tajuamista,

ettei ole erityisen ansiokasta tehdä asioita niin kuin

ne on aina tehty."

-Rudolf Flesch

Poks-Ahti aamupäivä unien jälkeen pihaton ovella

Hevonen on laiduntava, runsaasti liikkuva laumaeläin. Se on miljoonia vuosia elänyt laumassa, jossa jokaisella yksilöllä on oma tehtävänsä ja oma paikkansa. Hevoset solmivat syviä ystävyyssuhteita lajitovereihinsa. Elämä laumassa 24/7 on sama asia kuin elämä turvassa. Kun hevonen erotetaan laumasta, se stressaantuu. Laumastaan erotettu karsinaan lukittu hevonen ei tunne olevansa turvassa. Vaikka lajitoveri onkin seinän toisella puolella, hevosilla on voimakas tarve koskettaa toista hevosta. Karsina estää myös hevosta toteuttamasta yhtä niiden suurinta tarvetta, liikkumisen. Hevonen on luotu liikkumaan ja luonnollisen liikkeen myötä hevonen pysyy terveenä. Luonnossa hevonen liikkuu kymmeniä kilometrejä päivässä. Kun hevoset elävät pihatossa ja pihattotarhan rakentamiseen panostetaan hieman mielikuvitusta, hevoset liikkuvat todella ahkerasti. Tarhan ei tarvitse olla suuri, kunhan se aktivoi hevosia liikkumaan.

Haluan korostaa sitä, että pihattojen tulee olla toimivia! Pihatossa täytyy olla kiinteä pohja, joka on helppo puhdistaa ja tarvittaessa desinfioida. Maapohja on epähygieeninen. Pihatoissa tulee olla kunnolla kuviketta. Pihattotarhojen pohjat tulee olla vettä läpäisevää ainesta tai salaojitettuja, koska hevosen kaviot ei kestä jatkuvaa märässä seisomista. Pihatto ja pihattotarhat tulee myös puhdistaa päivittäin lannasta ja virtsasta! Tämä on ehdottoman tärkeää kavioiden ja hevosen yleisen hygienian takia!

Monet "ammattitallit" putsaavat tarhansa vain keväisin. Mitä tämä lantamäärä tekee hevosen kavioille?? Ihmettelen myös näitä "ammattitalleja" joissa hevoset eivät pääse edes suojaan, vaan niitä täytyy loimittaa tai jopa raahata kesken päivän sisälle huonoilla keleillä. Jos hevosilla on toimivat asianmukaisilla suojilla varustetut tarhat, ne viihtyvät siellä paljon paremmin kun karsinassa, koska niillä on valinnan vapaus!!

Hevosen elinoloihin panostaminen on panostamista hevosen terveydenhuoltoon. Mitä lajinmukaisempaa elämää hevoset saavat elää, sen terveempinä ne pysyvät. Tallinomistajat miettivät, miten kalliiksi tällainen tulee. Kuitenkin edullisilla pienillä ratkaisuilla voi tallihevosenkin mukavuutta lisätä todella paljon.

Karsinoihin voi esimerkiksi rakentaa heinähäkit (vesivaneria ja 5x5 cm rautaverkkoa) maan tasalle, joista hevoset saavat nyhtää heinää pitkin yötä ja näin niillä on enemmän tekemistä yön pitkinä tunteina.

Tarhoissa sama asetelma ja tarhoihin voi lisätä vaikka laidunkepeistä ja aitalangasta pitkittäis-suuntaisen aidan, jonka toisesta päästä hevonen pääsee kiertämään toiselle puolelle, ja esim vesi-astia ja heinähäkki voivat olla vierekkäin molemmat aidan eri puolilla siellä aidan umpinaisessa päässä. Heinähäkin alue voi olla katettu soralla, ettei hevonen joudu seisomaan märkinä kausina mudassa syödessään heinää. Suoja voi sijaita taas aivan toisessa päässä. Yksinkertaista, ei varmastikaan vaadi kovin isoja investointeja, mutta taatusti hevoset ovat tyytyväisempiä. Ja asiat voi toteuttaa vähitellen.

5.9.2008 Simo ja Dante muuttivat vihdoin kotiin naapurissa kesälaitumella vietetyn leppoisan ajan päätteeksi

Simon kotiinpaluu ja tervetuliais rapsutukset

Dante ja Gast (Gastin omistaa Minttu Salmela) eivät paljoa hätkähtäneet muutosta vaan leikit jatkuvat ennallaan. Kengättömät hevoset voivat leikkiä vapaasti rajumpiakin leikkejä ilman pelkoa kenkien ja hokkien aiheuttamista vammoista.

Välillä piti käydä portilla tarkistamassa että Pim ja Poks ovat vielä tallella omassa tarhassaan. Tarhan pohja on osaksi kalliomursketta, osaksi hiekkaa ja suurin osa hietamaa pohjaa.

Dante piehtaroimassa uusien purujen päällä

Pihatto on rakennettu vanhaan riiheen, jonka sisämitta on 10 x 7 metriä, harjakorkeutta n 8 metriä. Siellä on betonilattia ja kuivikkeena puru. Pihaton edusta on osaksi kalliomursketta ja lisäämme viereen ajan kanssa myös hiekkaa ja soraa. Kalliomurske kuluttaa tosi tehokkaasti kavioita. On hyvä antaa kavioille mahdollisimman paljon eri alustoja, näin ne saavat tottua eri alustoihin koko ajan, ei vain liikutuksen yhteydessä. Pihatossa on kuviketta vain osittain, pidän tärkeänä sitä, että hevosilla on kovaa alustaa kavioidensa alla kaikkina vuodenaikoina.

Tämän talven (2008-09) hevoset ovat viettäneet yöt pienessä pihattotarhassa, ja päivät reilu hehtaarin koivikossa. Ne viedään sinne joka aamu kujaa pitkin.

Rakennamme niille tulevaisuudessa aktivoidun pihattotarhan, joka toimii vastaisuudessa talvitarhana. Tarhan ei tarvitse olla iso, jos se on suunniteltu niin, että hevoset joutuvat oikeasti liikkumaan siellä. Luonnollinen liikkuminen on tervehdyttävää liikuntaa.

Lauma palaamassa laitumelta pihatolle

Dante ja Gast löysivät herkullisen apajan

Dante johtaa joukkoa, muut seuraavat ratsastajat selässä

Hevosen elämää

HILJAISUUS

Hevoset käyttävät luonnossa vain harvoin ääntään. Koska ne ovat saaliseläimiä, ne kommunikoivat toistensa kanssa kehon kielellä. Hevosten maailma on luonnostaan hyvin hiljainen ja rauhallinen. Ne tervehtivät toisiaan hiljaa ja matalalla äänellä höristen. Jos ne huolestuvat, esim toisen lajitoverin poistuessa paikalta, ne hirnuvat kovempaa. Talleilla vieraillessamme huomaamme, kuinka paljon ylimääräistä hälinää ja ääntä voi tallielämään mahtua. Yksi asia joka jaksaa kummastuttaa on radio tallissa. Se palvelee toki ihmistä, muttei hevosta, joka pakosti joutuu kuuntelemaan usein hyvin kovalla olevaa musiikkia. Myös kovaan ääneen tallin käytävillä seurustelevat ihmiset ovat aika tavallinen näky. Joskus voisi pysähtyä vain kuuntelemaan, kuinka vähän ääntä itse hevoset tallissa tuottavat. On todella rauhoittavaa olla keskellä hevosten ääniä.

Tavoitteena terve ja hyvinvoiva hevonen

Moni hevonen joutuu viettämään päivät pienissä tarhoissa, joissa on mutaiset pohjat ja hevoset säiden armoilla vailla mitään aktiviteettia. Se, että päällystäisimme edes pienen alueen tarhasta kankaalla ja hiekalla/soralla, rakentaisimme pienen sään suojan, lisäisi hevosten mukavuutta ja jopa terveyttä. Kukaan ei halua seisoa viikkokaupalla märässä ja mudassa eikä sellainen ympäristö aktivoi hevosta liikkumaan. Se on myös kaukana hevosten luonnollisesta elämästä. Luonnossa hevonen ei vietä 5 minuuttia kauempaa samassa paikassa!

HIENOTUNTEISUUS

Hevosten elekieli on hyvin hienotunteista. Mielestäni on upeaa seurata laumaa, joka soljuu kuin kalat vedessä yhdessä samaan suuntaan, näyttäen siltä, että hevoset lukevat toistensa ajatuksia siitä, mihin seuraavaksi mennään. Kun ihminen astuu mukaan kuvaan ja lähtee esim vain taluttamaan hevosta, usein revitään, nyitään ja raahataan hevosta säilyttäen riimussa jatkuva paine, vain sen takia, että ihminen on auttamattoman myöhässä eikä osaa lukea hevosesta, että se on jo vähän aikaa sitten nähnyt sen herkullisen ruohotupon tien vieressä, ja on jo pitkälle menossa sitä kohti kunnes riimunnaru kiristyy, ja ihminen vasta herää tilanteeseen. Hevonen saa monesti osakseen sättimistä kuinka hölmö se on kun ei kulje sinne minne ihminen ajattelee menevänsä. Hevonen kertoo kaiken todella selvästi, jos ihminen vain pysähtyy kuuntelemaan ja katselemaan. Toinen tavallinen tilanne syntyy, kun hevonen on kävelemässä ihmisestä ohi, silloin kiristetään riimua ja yritetään jatkuvalla vetämisellä saada hevonen aisoihin. Näin opetetaan tehokkaasti hevonen jyräämään. Ihminen kun ei pärjää hevoselle vetokilpailussa. Suomessa järjestetään paljon hyviä hevostaitokursseja. Niiltä saa loistavat perustaidot hevosten turvalliseen ja hienotunteiseen käsittelyyn.

Toivomme myös, ettei yhdenkään hevosen, rotuun katsomatta, tarvitsisi laumaeläimenä viettää yksinäistä elämää vailla lajitoveria.

Nämä kuvat ovat Hyvinkään tilalta, josta muutimme pois keväällä 2008

Pihattotarhamme Hyvinkäällä oli rakennettu niin, että juoma-astia, pihatto ja heinänsyöttö paikka, olivat kaikki eri päissä tarhaa. Näin hevoset joutuvat liikkumaan saadakseen haluamansa. Heinät vielä jaettiin moneen eri kasaan. Märkiä kelejä varten heinille oli varattu paikka pihaton seinille nostetuista traktorinrenkaista sekä pihaton edessä olevasta heinälaarista, koska pihaton ympärillä pohja on kiinteä, eikä hevosten tarvitse näin syödessään seisoa märällä alustalla.

Tarhan pohjamateriaali oli vaihteleva. Metsäosuus oli rinteessä ja sen pohja multavaa ja nopeasti kuivuvaa. Alhaalla pellolla puolet tarhasta oli savea ja puolet hiekkaa jonka alle laitoimme kankaan. Hiekka-alue oli noin 500 m2. Märkinä kausina hevoset viettivät aikaansa hiekalla, joka pysyi kiinteänä ja kuivana. Märkään mutaan ne ei vapaaehtoisesti menneet. Laitoimme hiekan niin, että pääsivät sitä pitkin pihatolta juoma-astialle ja metsätarhan puolelle.

Hevosilla on selkeä vuorokausirytmi. Ne nukkuvat aamupäivällä, myöhään iltapäivällä, illalla, puolen yön aikaan sekä aamuyöstä, pieniä pätkiä pitkin vuorokautta. Välillä ne syövät ja leikkivät. Kengätön hevonen on paljon varmajalkaisempi kun kengällinen toverinsa, koska kengätön hevonen osaa varoa alustaa jolla se liikkuu paljon paremmin. Hurjissakin leikeissä kengätön hevonen pysyy hyvin pystyssä eikä satuta kaveriaan rautakengillä.

Pikkupojat unilla ja Simo valvoi pihaton ulkopuolella. Monesti kyllä kaikki pötköttelivät samaan aikaan, luultavasti tunsivat olonsa turvalliseksi vuohien vahtiessa viereisessä aitauksessa:-)

Verkkokauppa

Uusimmat tuotteet

Kävijälaskuri

Tapahtumakalenteri

AJANKOHTAISTA

Elinympäristö