Pihatto

Omat hevosemme ovat asuneet kylmäpihatossa vuodesta 2003. Heinän kulutus kasvaa kovilla pakkasilla (noin yli -15), ja silloin hevosille annetaan matalasokerista heinää melko vapaasti, mutta vain kylmimpinä jaksoina ja yleensä vain yöksi. Hevoset saavat kaluta paljon metsästä kaadettuja puita; haapaa, kuusia, pajuja. Niillä on aina jotain tekemistä ja pihattotarhamme on vaihtelevapohjainen ja korkeuserojakin löytyy. Hevoset viihtyvät pihatossa kesähelteellä päiväisin (laiduntavat kovilla helteillä pidempiä jaksoja vain öisin), paarma aikaan, syksyisin kun itikat ja ötökät kiusaavat ja pitkinä sadekausia ja lumipyryssä. Muuten ne oleskelevat aina ulkona, yöt päivät ja paukkupakkasilla nukkuvat lumihangessa. Ne kasvattavat talveksi mahtavan turkin, joka suojaa niitä pakkaselta, sateelta, tuulelta ja myös ihoa lialta. Minponimme muistuttavat lähinnä karhunpoikia varustettuna isoilla muhkeilla parroilla. Koska hevosillamme on edellytykset kunnon karvan kasvulle (joka suokillamme on monen pihattovuoden jälkeen koko ajan paksumpi) ne eivät tarvitse loimia.

Simo talviturkissa 

Simo kesäkarvassa

 Pihaton tulee olla tarpeeksi suuri, että kaikki hevoset pääsevät sinne tarpeen tullen lepäämään ja suojaan. Pihatossa tulee olla vähintään kaksi kulkuaukkoa niin, että lauman alempiarvoinen pääsee tarvittaessa väistämään ylempiarvoistaan ulos, tai jos oviaukkoja on vain yksi, sen tulee olla tarpeeksi suuri. Hevonen on luonnostaan klaustrofobinen eläin. Se ei mene pimeään koppiin jossa on pieni aukko kulkua varten. Jos pihatto on kovin valoisa kesä-aikaan, silloin itikat ja ötökät seuraavat hevosia sisään. Olemme huomanneet, kun pihaton pitää kesällä hämäränä, silloin hevoset käyttävät sitä aktiivisesti laidunkaudella paahteella ja kun on paljon lentäviä hyönteisiä riesana.

Meidän pihatto on rakennettu vanhaan riiheen, jonka sisämitta on 10 x 7 metriä, harjakorkeutta n 8 metriä. Siellä on betonilattia ja kuivikkeena turve. Pihaton sisäseinät on suojattu vanerilla, (kuvassa vielä urakka kesken).

Pihaton edusta on osaksi kalliomursketta, jonka päällä on 0-16 mm soraa. On hyvä antaa kavioille mahdollisimman paljon eri alustoja, näin ne saavat tottua eri alustoihin koko ajan, ei vain liikutuksen yhteydessä. Pihatossa on kuviketta vain osittain, pidän tärkeänä sitä, että hevosilla on kovaa alustaa kavioidensa alla kaikkina vuodenaikoina. Heinäverkko on sijoitettu yhteen nurkkaan, ja siitä syödessän hevoset seisovat betonilla.

Pihatto ja pihattotarhat puhdistetaan päivittäin!

Pihaton edustaa. 0-16 mm sora pitää jalat ja kaviot kuivina, ja hioo anturat puhtaaksi.

PIhaton edustaa. Vasemmalla tuubilantalat odottaa tyhjennystä. Niinkun kuva kertoo, esteettisyys on kaukana pihaton rakennelmassa, mutta se on hyvin toimiva hevosille. Pysyy kuivana, suojaa tuulelta ja sateelta ja hevoset käyttävät sitä mielellään.

Pihaton pihasta lähtee kuja pieneen metsätarhaan, ja kulkureitti sinne on vielä soraa vailla. Onneksi tuo ei ole syvää mutaa, joten jalat pysyvät aika puhtaina ja kuivina.

Metsätarhan poikki kulkiessaan, hevosilla on valinnanvaraa hakea se kuivin reitti, kun edellinen menee liian mössöksi. Näitä heinänsyöttöpaikkoja ei käytetä märillä keleillä. Näiden kuvien ottamisaikaan (marraskuu -09, on satanut päiväkausia)

Matka jatkuu metsätarhan läpi kohti isompaa laiduntarhaa, joka on käytössä ympäri vuoden.

Laiduntarhaan päästäkseen, hevoset joutuvat ylittämään vielä yhden märän alueen. Tähän tulee myös soraa tulevaisuudessa.

Talvlaidun, jonka vasemmassa kauimmaisessa nurkassa on hevosten vesiastia. Hevoset viettävät aika paljon aikaa täällä, päädyssä on kuusikko, josta löytyy niille aina jotain kupsutettavaa.

Hevosten kaviot eivät tule tämän likaisemmiksi, kun tarhojen pohjat pidetään kunnossa!

LOIMITUS

Loimet estävät hevosen lajityypillisen käyttäytymisen monin tavoin. Mm. mukavan rahnutteluhetken lajitoverin kanssa, karvan oman säätelymekanismin toimimisen ilman lämpötilojen mukaisesti, nautinnollisen piehtarointihetken ja sitä kautta suojaavan hiekka/mutakerroksen saamisen itsensä suojaamiseksi. Jos hevosilla on käytössä pihatto tai suoja tarhassa, hevonen pääsee itse suojaan silloin kun haluaa. Jos hevonen haluaa seistä sateessa, annetaan sen seistä siellä. Ihminen ei voi koskaan tietää kuinka kuuma tai kylmä hevosella on, siksi hevosten tulisi saada itse kasvattaa hyvä ja toimiva karvapeite joka suojaa sitä säätilan vaihteluilta paljon turvallisemmin kun loimet. Pihatossa eläessään hevonen ei joudu altistumaan rajuille lämpötilan muutoksille, mikä tapahtuu kun hevonen viedään lämpimästä tallista paukkupakkasilla ulos. Ja tämä taas edistää sairastumisia. Hevosen ongelma ei niinkään ole kylmyys, villihevoset joutuvat elämään jopa -50 asteen pakkasissa. Hevosella on enemmän haittaa kuumuudesta, siksi ne hakeutuvatkin pihattoon enemmän kesällä kun talvella. Loimi estää tehokkaasti hevosta kasvattamasta hyvää ja toimivaa karvapeitettä. Jopa vain osittain loimitettava hevonen kärsii karvan kasvun heikentymisestä. Jos pihatossa elää vahoja hevosia, niille voi laittaa infrapunalampun, jonka alle ne pääsevät lämmittelemään halutessaan. Näin tarjoamme hevoselle vaihtoehdon, jota se voi halutessaan käyttää. 

Jotkut ihmiset haluavat hallita karvan kasvua tarkoituksenmukaisesti loimittamalla, koska silloin hevosen hoito on helpompaa, eikä hevonen hikoa niin paljon treenatessa. Haluan ajatella asian niin päin, että minun oma elämäni on helpompaa, kun hevonen pärjää oman turkkinsa kanssa, eikä minun tarvitse koko ajan miettiä, koska sillä on kylmä jne. HIkisen hevosen jätän pihattoon syömään heinää myös talvella, ja se kuivuu todella nopeasti. Heinän syönnistä vapautuva lämpö kuivattaa hevosen pohjavillasta päälikarvaan päin, loimi kuivattaa vain päälikarvan, kun pohjavilla on vielä kostea.

Annetaan hevostemme elää hevosen elämää! Se on paras sairasvakuutus hevoselle.